Maalämpö yhdistettynä aurinkolämmitykseen

Upea n. 300 neliön huvila on rakennettu Ruissaloon  1897-1899. Huvilalla on ollut monta omistajaa vuosien varrella ja viime vuosikymmeninä huvila on ollut vähäisessä käytössä. Nykyisen omistajan hankkiessaan huvilan syksyllä  2007  hän tiesi että edessä on mittava korjausurakka, koska korjausvajetta oli kertynyt melkoisesti. Korjaustyötä edelsi asiantuntijoiden kanssa perusteellinen suunnittelutyö, jossa tarkoituksena oli varmistaa että talon ikä ja tunnelma säilyvät remontissa, mutta samalla käytetään hyväksi viimeisintä talotekniikkaa.

Yksi tärkeimmistä päätöksistä liittyi valittavaan lämmitysmuotoon. Talon tähänastinen lämmitysmuoto oli toteutettu  puulämmitteisillä ”pönttöuuneilla”. Omistaja käytti lämmitysjärjestelmän valintaan paljon aikaa ja kuunteli niin asiantuntijoita kuin myös useita tuttavia, jotka olivat viime vuosina olleet saman tilanteen edessä. Lähtökohtana omistajalla oli että valittavalla lämmitysjärjestelmällä on ehdottomasti alhainen energiakulutus, se on toimintavarma ja tukee kestävää kehitystä. Näiden kriteereiden pohjalta valikoitui ylivoimaiseksi vaihtoehdoksi maalämpö. Lisäksi haluttiin  mahdollisuus myöhemmässä vaiheessa hyödyntää myös aurinkolämmityksen lisääminen maalämpöjärjestelmään.

Tämän perusteella otettiin yhteyttä  Turunmaan Lämpötalon Urpo Lehtimäkeen ja Saaristoon Kaivonporaus Oy:n Jimmy Kronbergiin,  joilla on kokemusta yli 700:sta maalämpökohteesta ja myös laaja kokemus aurinkolämmityksen yhdistämisestä maalämpöjärjestelmään.

Itse remonttiprojekti eteni ja valmistui suunnitelman mukaan ja talo oli muuttovalmis keväällä  2010. Omistaja halusi testata ensin maalämpöjärjestelmän tehokkuuden ilman aurinkolämmityksen kytkemistä.

Maalämpöjärjestelmä on ylittänyt kaikki odotukset. Maalämpöjärjestelmä kytkettiin päälle ja sen jälkeen se on pörrännyt ilman katkoja tai ongelmia. Mitä enemmän voi vaatia? Ongelmaton lämpöjärjestelmä, joka on taatusti taloudellinen.

Nyt kun omistaja vielä kytkee aurinkolämmityksen maalämpöjärjestelmään on käytössä  äärimmäisen energiaystävällinen lämmitysjärjestelmä.

Pitkän tähtäimen taloudellinen ratkaisu

Tausta rakentamiselle oli se, että päätimme muuttaa Kakskertaan. Tontilla oli jo vanhahko omakotitalo, joka olisi pitänyt korjata perusteellisesti. Päätimme kuitenkin rakentaa tontille uuden talon. Talon rakennustyöt tehtiin 2004-2005. Perheeseen kuuluu kaksi eläkeläistä.

Rakennustoimistossa ja rakennustarvikeliikkeessä puhuttiin paljon sähkölämmityksestä. Edellisessä talossamme oli suora sähkölämmitys ja takka. Kokemukset niistäkin olivat ihan hyvät. Helppoahan sähköllä oli lämmittää.

Tärkein argumentti maalämmön puolesta oli taloudellisuus. Rakennuksen suunnittelun aikana puhuttiin paljon siitä, että sähkön hinta tulisi nousemaan huomattavasti. Ja niinhän se on tehnyt. Lisäksi kuuma vesi saadaan samasta järjestelmästä, mikä lisää taloudellisuutta.

Maalämpöjärjestelmä sinänsä on ollut ongelmaton. Järjestelmä on toiminut moitteettomasti käyttöönotosta saakka. Ilmanvaihdon ja maalämmön yhteensovittamisessa on ollut vähän vaikeuksia. Tämä johtuu kyllä pitkälti ilmanvaihtojärjestelmästä.

Energiankulutustamme vähentää varaava takka, jota lämmitämme talviaikana päivittäin. Noin 150 neliön asuntomme sähkönkulutus kokonaisuudessaan oli kalenterivuonna 2011 noin 8.400 kWh.

Halpaa ja huoletonta asumista

Jari ja Susanne Viljasen nelihenkinen perhe rakensi vuosina 2009-2010 Turun Yli-Maarian 198 neliön kivitalon. Viljaset valitsivat lämmitysjärjestelmäkseen maalämmön.

Miksi valitsit maalämmön, mitä muuta harkitsit:

-       Talomme oli uudiskohde, joten pääsimme tekemään lämmitysvalintoja tyhjältä pöydältä. Tutkimme luonnollisesti muitakin vaihtoehtoja ja investoinnin suuruus vähän mietitytti. Lopulta kuitenkin ajattelimme, että jollei ole varaa tehdä järkeviä ratkaisuja, pitää rakentaa pienempi talo. Lopulta emme pyytäneet tarjouksia muista kuin maalämpöratkaisuista.

Mikä oli tärkein argumentti

-       Tärkein valinta-argumentti oli taloudellisuus ja huolettomuus.

Mitkä kokemukset maalämmöstä on

-       Nyt kahden talven jälkeen kokemukset ovat olleet todella positiivisia.  Kustannukset ovat olleet alle odotusten ja lämmitys ollut vaivatonta. Ensimmäisten kuukausien jälkeen pumppu on riittänyt hyvin lämmön ja veden tekoon eikä sähkövastuksia ole tarvittu. Periaatteessa pumppu on toiminut sitä paremmin mitä vähemmän olen siihen koskenut.

Seuraatko energiankulutusta:

-       Seuraan omalla taulukolla kuukausittain sekä sähkö kulutusta kokonaisuudessa että pumpun käyttötuntien määrää. Ensimmäisen vuoden sähkön kulutus talossamme oli noin 11.000 kwh, mikä oli huomattavasti alle odotusteni.

Keneen otitte yhteyttä kun olit päättänyt maalämmöstä

-       Tunsin Jimmyn kollegan kautta joten olin suoraan häneen yhteydessä ja homma eteni sen jälkeen omalla painollaan.

Maalämpöpumppu verrattavissa jääkaappiin

Saariston Kaivonporaus oli Engblomille entuudestaan tuttu. Engblom oli aikaisemmin tilannut vesikaivoja yrityksestä ja siksi toimittajan valinta oli itsestään selvä. Asennus tapahtui vaivattomasti, ja sekä lämpö että lämmin vesi on riittänyt hyvin. Engblom toteaa, että lämpöpumpun koko oli hyvin laskettu vastaamaan tarvetta. Kerran Engblom sai palautetta yhdeltä asukkaalta, että lattialämmitys kyseisen asunnon vessassa ei ollut riittävä. Silloin Saariston Kaivonporauksen edustaja kutsuttiin paikalle, ja pienen säädön jälkeen lattialämpö oli taas kunnossa. Sen jälkeen kaikki ovat olleet tyytyväisiä. ”Kukaan ei ole ainakaan valittanut”, kertoo Engblom.

Engblom ei ole vielä ihan tyytyväinen sähkökulutukseen, mutta se ei johdu maalämpöjärjestelmästä, Engblom toteaa itse. Maalämpöpumppu ei ole ainoa laite, joka kuluttaa sähköä. Kerrostalon viereen on nimittäin ensimmäisten vuosien aikana rakennettu autotalli ja laitureita, joiden rakentamiseen on tarvittu laitteita, puhaltimia tms., jotka kuluttavat sähköä samasta mittarista. Tämän vuoksi sähkönkulutuksen seurantaa ei voi vielä tarkemmin tehdä.

Engblom on erittäin tyytyväinen päätöksestä valita maalämpö lämmitysjärjestelmäksi ja voi lämpimästi suositella ratkaisua myös muille. ”Maalämpökustannukset ovat noin 70% alhaisempia verrattuna suoraan sähkölämmitykseen, se itsessään puhuu maalämmön puolesta”, sanoo Engblom.

Energian hinnan nousu ja haastavat Suomen talvi-ilmasto-olosuhteet suosivat paljon ja tehokkaasti maaperästä uusiutuvaa energiaa kerääviä maalämpöpumppuja, mikä näkyy vuoden 2011 huimina myyntilukuina. Viime vuonna uusiutuvan energian käytön lisäämisinvestointeihin kohdistettu energia-avustus kiihdytti ilman muuta maalämpöpumppumarkkinaa, toteaa tuore toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Ilmalämpöpumppujen huikea yli 50.000 kappaleen vuosimyyntivauhti jatkui ja kasvoikin 3%:lla. Ilmalämpöpumppu on kevyt ja erittäin kannattava investointi säästää energiaa erityisesti suorasähkölämmitteisissä taloissa ja viime kesät ovat osoittaneet, että kyllä siinä yhteydessä kaupan päälle tulevaa jäähdytystäkin tarvitaan.

Lämpöpumppuinvestoinneissa loppuasiakasta houkuttelee eniten investoinnin kannattavuus.  Tyypillisesti lämpöpumppusijoitukselle saadaan 10–15%:n tuotto, mikä kuulostaa tosi huikealta ottaen huomioon vielä, että sijoitus paranee vaan energian hinnan noustessa ja että sijoituksen koko arvo löytyy vielä talon tai kiinteistön arvon noususta. Ja tuleepahan samalla tehtyä yleensä elämänsä suurin ympäristöteko. Lämpöpumput ovat tulleet myös isompiin kiinteistöihin, joissa niiden kannattavuus on monesti vielä parempi.  On jo paljon tapauksia, joissa taloyhtiöt investoituaan lämpöpumpun ovat todenneet, että lämpöpumpun säästöt ovat suuremmat kuin lainanhoitokulut ja joutuneet laskemaan yhtiövastiketta.

Lämpöpumppualan näkymät ovat lupaavat.  2010-luku tulee olemaan uusiutuvan energian ja energian säästön vuosikymmen. Uusista pientalorakentajista jo yli puolet päätyy lämpöpumppuratkaisuun, mutta kovista lämpöpumppumyyntimääristä huolimatta Suomen rakennuskannassa on vielä 220.000 öljykattilaa, puoli miljoonaa suorasähkölämmitteistä taloa, 100.000 -200.000 vesikiertoista sähkölämmitysratkaisua, joiden muuttaminen uusiutuvalle energialle on avainasemassa Suomen yrittäessä selviytyä EUn uusiutuvan energian (RES) direktiivin Suomella asettamista vaatimuksista.  Lämpöpumput tulevat olemaan tässä muutoksessa merkittävässä asemassa.

Lisätietoja:

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry ,

Toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen, ,  050-5002751, jussi.hirvonen@sulpu.fi
Hallituksen puheenjohtaja Heikki Lahtinen, 040-8471574, heikki.lahtinen@lampoassa.fi

Liitteet,
SULPU_myydyt lampopumput_2011
Suomeen_asennetut_lampopumput_1996-2011_kayrat kappaleina ja euroina

Kotitalousvähennys tekee lämmitysjärjestelmän uusimisesta entistäkin kannattavamman.
Kotitalousvähennys vuonna 2012 on enintään 2000€ henkilöltä (pariskunnalta yhteensä 4000€).  Veroedun saa kaikesta lämmitysjärjestelmän uusimiseen liittyvästä työstä, kuitenkin enintään 45 % työn hinnasta. Omavastuuosuus on 100 euroa henkilöltä.
Kahden henkilön taloudessa lämmitysjärjestelmän saneeraukseen saa jopa 4000 euroa verovähennystä työn osuudesta.
Verohyödyn saat kun työn tekevä yritys kuuluun ennakkoperintärekisteriin. Sen voit tarkistaa YTJ:n sivuilta.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 62.1 § 12-kohta:

”Toimenpidelupa tarvitaan…seuraavasti:…12) maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen tai lämmönkeruuputkiston asentaminen rakennuksen lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa tai uusittaessa taikka käytettäväksi lisälämmönlähteenä (maalämpö)”

Katso ohjeita eri kaupungeissa:

Turun kaupungin ohje lämpökaivon tilaajalle
Paraisten kaupungin ohje lämpökaivon tilaajalle

HAKUAIKA PÄÄTTYY 11.4.2012

Seuraa alhaalla olevat linkit ja lue lisää:

http://www.ara.fi/default.asp?node=1089&lan=fi
Energia-avustusohje2012
Kuntien_korjausavustusneuvojat_2012

Energia-avustukset uusiutuvan energian käyttöönottamiseksi

Uudella energia-avustuksella tuetaan siirtymistä sähkö- tai öljylämmityksestä pääasiassa uusiutuvaa energiaa hyödyntävään päälämmitysjärjestelmään.

Tukea myönnetään päälämmitysjärjestelmänä käytettävien maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumppujen käyttöönottoon sekä pelletti- ja muuhun puulämmitykseen siirtymiseen. Tukea voi saada myös erilaisille hybridiratkaisuille, joissa hyödynnetään useampaa energiamuotoa. Tukea ei myönnetä kauko- tai aluelämmityksen korvaamiseen muulla lämmitysjärjestelmällä.

“Jotta asumisen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan tehokkaasti vähentää, tarvitaan energiatehokkaampien talojen lisäksi ympäristöystävällisempää lämmitysenergiaa. Valtion investointiavustus uusiutuvaa energiaa hyödyntäville lämmitysjärjestelmille vauhdittaa siirtymistä ilmaston kannalta kestäviin tapoihin lämmittää kotejamme”, asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoo.

Tuki on enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, ja kustannuksiin luetaan vain toteutuneet kustannukset. Kun avustus myönnetään yksityistalouksille enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävän rakennuksen lämmitystavan muuttamiseksi, hyväksyttäviin kustannuksiin voivat kuulua muut kuin työkustannukset. Työkustannusten osalta on tällöin mahdollisuus kotitalousvähennyksen.

Hakijan tulot eivät vaikuta mahdollisuuteen saada tukea. Avustusta voivat saada niin yksityistaloudet kuin asuinrakennuksia omistavat yhteisöt. Tukea voidaan myöntää lämmitystapasaneerauksiin sekä omakotitaloissa että rakennuksissa, joissa on useampia asuntoja.

(lainaukset ARA:n sivuilta)

Energiatuki 2011 (lakiesitys)(pdf-tiedosto)

Kuntien korjausneuvojat (pdf-tiedosto)

Länsi-Turunmaan korjausneuvoja, Oili Sandell, puh. 02 458 5700
oili.sandell [at]vastaboland.fi

Korjausavustushakemus

Voit lukea lehden tästä.